Pinball Arcaden parissa on tullut vietettyä ihan liikaa aikaa. Se on melkein yhtä koukuttavaa kuin oikean flipperin pelaaminen… varsinkin nyt kun mukana on lisää helmiä kuten Medieval Madness, Cirqus Voltaire, Bride of PinBot ja Funhouse (joidenkin bugien kera löytyy mutta hauskaa on silti riittänyt)…
Muutin juuri opiskelupaikkakunnalta takaisin Haminaan heinäkuussa alkavan armeijan takia ja nyt tässä on periaatteessa kuukausi aikaa vaikka mille. Tuli jostain sellainen idea (ehkä siitä että satuin puolivahingossa kertaamaan noita Diamond Ladyn korjauspäiväkirjoja) että voisi yrittää vaikka flipperin haalia jostain itsellensä. Star Trek: The Next Generationin hankinta painui jokseenkin odotetusti limboon, ja tässä vaiheessa en kyllä ole kovin kranttu sen suhteen minkälaisen koneen satun löytämään, mutta mieluusti joku 90-lukulainen silti. Ainahan siitä pääsee sitten eroon kun sitä on kyllästymiseen asti tahkottu.
Eli kyllä, olen erittäin pahassa flipperipuutteessa. Täytyy ruveta metsästämään!
Edit: Ai niin. Kävin muuten Levillä tuossa kevättalvella, oli maaliskuun alkupuolta. Mökki oli aika hulppea ja olin innosta soikeana kun sieltä löytyi paikkoja kierrellessä ihan oikea flipperi. Kone oli Close Encounters of the Third Kind, Gottliebin System 1 -sarjan peli siis. Mielenkiintoinen tuttavuus tämäkin, en ollut aikaisemmin päässyt näkemään System 1:stä näin läheltä. Huoltoa se olisi kaivannut, roto-target ei rekisteröinyt kunnolla osumia, muutama muukin kytkin taisi olla pimeänä, kentän valot eivät toimineet (yleisvalaistus kyllä), vain yksi pop bumper toimi… Mutta eipä sille mitään voinut siinä tehdä, lukittu joka puolelta. Kyllä sillä muutamat mittelöt otettiin kavereiden kanssa silti.
KLIK
Close Encounters of the Third Kind IPDB.org-tietokannassa