Muutamaa päivää myöhemmin noiden osien merkitys selvisi, kun yksi kolmesta jet bumperista hirtti kiinni kesken pelin. Avattuani koneen ja tutkittuani tätä mekanismia selvisi, että ruuvin näköinen osa oli katkennut toisesta bumperin rengasta liikuttavista tangoista. Litteä osa taas yhdisti nämä tangot bumperia käyttävän kelan plungeriin.
Tämä jos mikä on omiaan muistuttamaan siitä, että flipperi on mekaaninen peli ja varsinainen insinöörityön taidonnäyte - minulle se on osa koko genren viehätysvoimaa.
Tuolla koneella ei enää pelata ennen kuin se on käynyt läpi huoltoruljanssinsa. Olen lykännyt operaation aloittamista miltei vuoden. Inttikin loppui reilu kuukausi sitten (hello siviilielämä!) joten tuo tuli sinänsä aivan sopivaan väliin - nyt minulla saattaa oikeasti olla aikaakin.
Enää tarvitsee vain keksiä, missä alan konetta työstämään. Nykyisessä sijoituspaikassa tai ainakin olemassaolevalla huonekalujärjestelyllä se on mahdotonta tilanpuutteen takia: koneen edessä on valehtelematta tilaa noin neliömetri ja sivuille ei oikein pääse. Diamond Lady oli samassa tilassa kun se oli minulla huollettavana. Sen kanssa pieni tila ei ollut niin suuri ongelma, koska normaalin levyisenä System 80B -koneena se on jonkun verran widebody-WPC -flipperiä kompaktimpi ja mahtui eri nurkkaan.
Katsotaan miten homma lähtee etenemään. Aion tehdä aivan perusteellisen puhdistuksen ja ehostuksen, koska Road Show on todella likainen ja useaan paikkaan tarvitaan muitakin varaosia kuin pelkästään uudet kumit ja lamput.
Melkein asiaan liittymättömästi, tässä yksi pääsiäismuna joka käynnistyy flipperin napeilla syötettävällä salakoodilla:
