sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Drain-o-matic

Tuo englanninkielinen sanaleikki on erittäin paikallaan kun kysytään, minkälainen kone Diamond Lady on pelata. Drain-o-matic tarkoittaa IPDB:n sanaston mukaan (vapaasti käännettynä) flipperiä, jossa pallon menettää liian helposti. DL tosiaankin on sellainen kone.

Tein tässä yksi kaunis päivä pientä tilastoa. En väitä että se olisi yleistettävissä tai mitään, vaan se kertoo enemmänkin omista havainnoistani.
  • Pelasin 37 palloa (3 palloa per peli = 12 peliä, 1 extra ball)
  • 37 pallosta 23 päättyi pallon poistumiseen kentältä vasemman tai oikean outlanen kautta
  • Tämä tarkoittaa noin 62 % menetetyistä palloista
  • Vasemman outlanen kickback epäonnistuu joskus pallon pelastamisessa vaikka se olisi aktiivisena
  • Vasen outlane imee palloja oikeaa useammin
  • Osassa peleistä yksikään pallo ei pudonnut keskeltä alas
En ole pelannut riittävästi eri flippereitä jotta osaisin sanoa mikä tilanne on yleensä, mutta minun mielestä tuo 62 % tuntuu aika paljolta. Prosentti olisi varmasti vieläkin suurempi jos olisin kehittyneempi pelaaja, koska kuitenkin osa palloista putosi keskeltä oman mokan seurauksena. Kehittynyt pelaaja pystyy hyvin selviämään tilanteista, jotka aloittelijalle saattavat vaikuttaa mahdottomilta.

Voidaan tietysti ajatella osan tuohon 62 %:iinkin sisältyvistä poistumisista olevan omia mokia: täytyisi yrittää lyöntejä, joissa mahdollisuus pallon karkaamiseen hallinnasta on mahdollisimman pieni. Muistetaan kuitenkin, että vaikka flipperin pelaaminen on todella pitkälle taitoa, on tuurikin tietysti mukana: kaikkeen et vain voi vaikuttaa. Heti kun pallo lähtee mailasta, se on omillaan ja tekee mitä tahtoo. Joskus se kuitenkin alkaa tuntua epäreilulta.

Missä sitten menee se raja, mikä on reilua ja mikä ei? Onko se vaikkapa jokin tietty prosenttiluku? Ehkäpä. Tämä on varma haaste flipperien suunnittelijoillekin. Peli ei saa olla liian helppo: outlane-draineja on joka tapauksessa tapahduttava silloin tällöin. Mutta jos peli imee pallot jatkuvasti pois ulkokautta, pelit jäävät pahimmillaan todella lyhyiksi, eikä se ole pelaajasta enää hauskaa. Ongelmahan on psykologinen: tuntuu paremmalta kun pallo poistuu keskeltä, koska siihen olisit saattanut voida vaikuttaa. Kun pallo päättää poistua ulkokautta, se tuntuu aina yhtä hirveältä, koska silloin vain katsot kun se vierii siellä, voimatta vaikuttaa (lukuunottamatta joitakin varsin väkivaltaisia temppuja).

Jotkut suunnittelijat onnistuvat tässä paremmin, toiset huonommin. Sen pystyn ainakin sanomaan että DL:n suunnittelija Jon Norris on tehnyt epäreilun kentän. Eräästäkin 3 pelin sarjasta jokainen pallo poistui vasemman outlanen kautta. Vasemmassa outlanessa ei ole edes kumeja (kickbackin takia), joten jos pallo on sen tien valinnut niin sitäpä ei noin vaan muuteta. Olenkin miettinyt josko koneen veisi takaisin jo aiemmin, koska pelaamisesta tuntuu menevän maku hyvin nopeasti. Haluan reilumman ja haastavamman koneen, jota jaksan pelata pitempään.

Esimerkkinä reilusta koneesta taas voisi antaa Cirqus Voltairen (yllätys yllätys). John Popadiukin suunnittelema kone on varmasti yksi flipperihistorian upeimmista. Sen alakentän suunnittelu poikkeaa melko paljon totutusta, ja periaatteessa todennäköisyys pallon poistumiseen kentältä tai sen päätymiseen mailalle on 50/50. CV:sta sanotaankin, että se on erittäin hyvä kone harjoitella pallon ohjaamista konetta tönimällä, koska tönimällä tosiaankin voi saada pallon valitsemaan juuri sen haluamasi reitin. Omaa flipperiä odotellessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti